Oikeastaan mä inhoan tätä vuodenaikaa. Kun on niin pimeää ja synkkää, ilma on läpitunkevan kalsea ja kostea. Kaikki valo imeytyy tummanharmaaseen märkään maahan. Olis syytä jo pakkasten tulla ja lumen, saatais vähän kirkkaampaa ilmaa.
Mä voin huonosti tässä pimeydessä, ja siksipä olenkin ostanut kirkasvalolampun aamuja varten. En tiedä onko sen vaikutus sitten vain korvieni välissä (kuten saan piikkimatostanikin kokoajan kuulla..!!), mutta se tuntuu silti vaikuttavan. Aamut on paljon helpompia näin.
Lisäksi, yksi asia on, jonka takia tämä vuodenaika ei ihan hirveän leimaa saa. Se, kun saa laitella jouluvaloja joka nurkan täyteen. Kirkkaita valoja (inhoan värivaloja) sinne tänne. Sähkölasku kasvaa, mutta kasvakoot. Hieman lohtua tähän synkkyyteen. <3 (siis noilla valoilla, ei sähkölaskulla!)
Mun pää on tosi kipeä edelleen. On aiemminkin ollut aikoja, jolloin päätä on särkenyt päivittäin jonkun aikaa, ja nyt taitaa olla just semmonen aika. Niska on kyllä ihan jumissa ja stressiäkin on. Närästää; ruokatorvi ja "alkava mahahaava" vihoittelee.
Voi kun osais nyt vaan rentoutua. Ehkä se onnistuu sitten kun oon saanut lääkelaskukokeen läpäistyä, sisätautiopin tentin suoritettua ja ruotsinkielen kurssin pois alta. Joululahjat hankittua ja jouluverhot ommeltua. Ja se pirskatin vuosikontrolli olis jo taaksejäännyttä elämää.
Eihän tossa ny niin hirveesti ole rasteja suoritettavana..! Ei ihme että pää tuntuu halkeavan ja niska kivettyvän. Valivali.
Nyt mä haen kupin ruokatorvelle hyvää tekevää kahvia ja kiinnitän naamani kirkasvalolamppuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti