Hyvä päivä

Ulkona paistaa aurinko! <3 Viime päivät on olleet niin harmaita, pimeitä ja sateisia. Tuntuu aivan oudolta kun on näin valoisaa. Nautin täysin siemauksin tästä.
Aamulla pidin kirkasvalolamppuani päällä ja imin siitä itseeni jokaisen valonsäteen mitä vain irti sain. Kun lapset heräilivät, kiipesi tyttäreni V sohvalle tyynyn kanssa ja asettui kirkasvalolaitteen viereen. Siinä hetken hengailtuaan, alkoi halailla isojaveljiä vuorotellen ja ihan selkeästi sai kaiken positiivisen energian tuosta valonlähteestä itseensä. Ja äidin sydän pakahtui taas kerran.

Käytiin aamusella kyläilemässä ystävien luona, sen jälkeen kun oltiin viety isoveli L eskariin. Isot pojat, J, C ja R olivat jo lähteneet koulutielleen.
Kyläpaikassa on V:n ikäinen lapsi sekä pienenpieni vauva. Oli ihanaa kun sai leikkiä toisten leluilla, ihanilla vauvanukeilla, ja seurakin oli mitä mainiointa. Vauveli tarkkaili ympäristöään ja oli niin syötävän suloinen, että taas mun sydän pakahtui. Sainpa pitää tuota pientä ihmettä sylissäkin. <3
Mun ystävä, varsin tärkeä ja rakas, oli ostanut mulle lahjaksi ihanan Missonin Lindexille täksi syksyksi suunnitteleman Roosanauha-rannekkeen. Mulle tuli niin hyvä mieli tästä, ranneke on ihana ja ajatus vielä ihanampi. Ja arvatkaa pakahtuiko sydän. :D

Mieli alkaa muutenkin piristyä. Olen taas ollut enemmän yhteydessä vertaissiskoihini, pienen tauon jälkeen, ja koen sen erittäin hyväksi asiaksi. Keskuteluissa on niin roisia huumoria, kuin vakaviakin pohdintoja, ja päällimmäiseksi mieleen jää valoisa, positiivinen kuva. Harmi kun melkein kaikki asuvat niin kaukana, yhtä ihanaista lukuunottamatta. Olisi kiva tavata kaikkia. Ehkä se joku kerta onnistuu, kunhan aika vähän kuluu ja mäkin voin lähteä kotoa kauemmas ilman kuopusta.

Mulla on ollut aika kovaa päänsärkyä viime aikoina. Välillä se yltyy niin ettei buranakaan meinaa tepsiä (mahdanko ottaa liian pienen annoksen kenties..). Väistämättäkin mieleen tulee kaikenlaista, tosin ne ajatukset onneksi kaikkoaa samantien. Yritän ajatella positiivisesti; särky johtuu todennäköisesti stressistä ja siitä etten ikinä muista laittaa silmälaseja, vaikka tarvisin niitä ihan oikeasti (tollo).

No, kaikki hyvin tässä osoitteessa. Nautitaan vielä parista kotipäivästä, loppuviikko meneekin sitten koulunpenkillä. :)