Niin hurahti taas opiskelu käyntiin. Uusia aineita alkoi, hyvin mielenkiintoisia. Eilen alkoi ruotsinkurssi ja tänään sisätautioppi ja seksuaaliterveys. Ruotsintunnille pitää tehdä ryhmätyö, ja meidän ryhmän aiheena on rintasyöpä. Mä itse ehdotin sitä ja muut siihen suostui. Tekee hyvää kaivella faktoja tuosta aiheesta yhä uudelleen ja uudelleen, tällä kertaa på svenska. :)
Tänään tuli viimeisimmillä tunneilla juteltua kaikesta, myös rintasyövän vaikutuksista omaan kehonkuvaan. Sain taas avata sanaisen arkkuni ja ilokseni huomasin taas olevani astetta pidemmällä tuon trauman käsittelyssä. Puhuminen ei tee kipeää ja se, että meidän aikuisryhmämme on täynnä hyviä tyyppejä, teki puhumisen heti paljon helpommaksi. Ja fiilis jäi hyväksi. Toivottavasti luokkakaverit ei pidä mua ihan pimeänä kun heitin asiasta aika roisia läppää. Mutta toisaalta, mitäs sitä pidättelemäänkään, mä oon aina ollut epäasiallinen huumorin suhteen, ja miksikäs yksi rintasyöpä mun luonnetta muuttaisi siinä suhteessa. Ja hyvä kun ei ole muuttanutkaan, on paljon helpompaa käsitellä asioita kun välillä voi keventää taakkaa huumorilla. :)
Tänään oon lähdössä yhden hyvän ystäväni kanssa ulos syömään. Ihanaa saada pieni irtiotto mukavassa seurassa. Vaikka koulupäivä oli pitkä, venyi melkein viiteen, odotan silti innoissani lähtöä. Huomenna pitää harjoitella lääkelaskuja; ensi viikolla on tentti. Nuo tentit jännittää ihan hirmusti, mä en osaa edelleenkään luottaa siihen että mun aivotoiminta alkais olla taas normaalissa mallissa. Vaikka tähänastiset kokeet on menneet paremmin kuin hyvin. Kaipa tämä kuuluu asiaan, olihan ne sytkyt aikamoisia aineksia.
Pari kohtalotoveria on saanut hyviä tuloksia kontrolleistaan, mä olen niin niin niin iloinen heidän puolestaan! Samalla mua jännittää oma tuleva kontrolli, joka on päivä päivältä lähempänä. Uskon ja toivon että kaikki on hyvin, mutta silti jänskättää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti