Lihasjumi & malttamatonta kevään odottelua (ja huomisen)

Olo on kuin seipään nielleellä. Viime viikolla mun oikean lavan takana oleva lihas meni jumiin ja kipeytyi tosi kovasti. Viikonloppuna se oli jo ihan ok ja siedettävä, mutta nyt se on taas eilisestä lähtien ollut todella jumissa, koko yläkroppa tuntuu olevan ihan jäykkä ja niin saamarin kipeä. Pää ei käänny kunnolla, yöllä ei saa minkäänlaista nukkuma-asentoa jne. Burana ei juurikaan auta. Tänään olis pitänyt mennä joogaan, jonka sain pitkästä aikaa taas viime viikolla uudelleenkäynnistettyä (johtuukohan lihasjumi siitä??), mutten mä nyt tällä selällä voi taas mihinkään lähteä.
Maanantaiaamuna kävin juoksemassa, jonka jälkeen mun lonkat oli niin kipeät ettei tosikaan. Siis varsinainen raihnainen mummeli. Oon hyvin taipuvainen syyttämään saamiani hoitoja ja tamofeenejä näistä nykyajan vaivoistani, ennen noita aineita en tämmösistä kärsinyt. (joojoo tiedetään, puntarissa painaa terveys ja hengissäolo enemmän kuin pikkuvaivat eikä pitäisi valittaa jne jne) Mä nyt oon kuitenkin päättänyt että jotain liikuntaa on harrastettava ja tässä mietinkin, että mitäs seuraavaksi. Selkäystävällistä vesijuoksua?
 Ostin tulppaanikimpun! <3 Vaikka vedellään vasta tammikuun loppua ja ulkona pyryttää lunta vaakatasossa, nuo ihanat kukat tuo silti kevään tuntua tähän kotiin.

Huomenna on sitte lähtö Turkuun. Menen illalla siskoni luo ja aamulla startataan aikasin aikasin matka. Onpa ihanaa päästä lähtemään, tätä on ensinnäkin odotettu kuin kuuta nousevaa, ja toisekseen, kiva saada vaihtelua arkeen.