Tänään me päästään piiiitkästä aikaa miehen kanssa ihan kaksistaan kaupungille. Mennään syömään johonkin, ja mä en aio suoda ajatustakaan millekään kevyen linjan ruokavaliolle (aivan ku mä olisin viikonloppuisin muutenkaan kevyttä linjaa jotenkin miettinyt *tähän se punasteleva hymiö*).
Oli alunperin tarkoitus, että meidän pienimmät menis yökylään mun siskon luo, mutta kun ovat molemmat niin räkäisiä ja siskon poikakin on kuumeessa, niin päätettiin siirtää yökyläilyä tammikuulle ja sisko lupautui tänne täksi iltapäiväksi noin muuten. Kivaa kun päästään! :)
Ensiksi pitäis jaksaa puntille kuitenkin. Oon nyt paljon miettinyt tuota punttisalilla käyntiä, ja välillä se ei huvita sit yhtään. Välillä taas huvittaa, mutta se suurin kipinä on sammumassa. Ensin olin niin innoissani kasvattamassa lihaksia ja treenasin kovaa. Tuloksia tuli hitaasti, mutta tuli kuitenkin. Loppusyksyn aikana olen saanut yhä enemmän kipuja sinne tänne ja kova treenaaminen ei tunnu hyvältä enää. Selkä on jumissa, jalkoja särkee, niskaa särkee. Motivaatio ruokavalioon hiipuu myös.
No, ajattelin kokeilla nyt tehdä sellaisen ohjelman mukaan, joka mulle on joskus kauan sitten tehty; ihan perus punttiohjelma ja vähän kevyempi kuin se mitä olen nyt tehnyt. Ohjelma on myös yksijakoinen. Jos tekis hetken vähän kevyemmin, niin ehkä se innostus taas nousis?
Stressiä on ollut paljon taas. Viime viikolla oli kaksi tenttiä, joista jälkimmäinen oli tosi vaikea. Olin ihan hermona koko alkuviikon ja tuntuu siltä etten vieläkään saa rentouduttua vaikka tentit on ohi enkä mä voi asioille enää mitään, pitää vain odottaa ja toivoa parasta meni miten meni.
Joulunaika, tai oikeastaan taloudellinen tilanne vaivaa myös. Kotihoidontuki ja joulu ei ole mikään kovin ihana yhdistelmä, tiukkaa on. Eikä tuotakaan kannata ressata, tiedän kyllä, mutten voi sille mitään.
Syöpäkontrolli lähenee kokoajan, ja KÄÄK miten mua jännittää kokoajan enemmän. Edelleenkään en suostu uskomaan että sieltä mitään löytyisi, mutta silti.
Oon parin muunkin asian takia hieman suruissani, tai ehkä enemmänkin allapäin. Ja niistäkin asioista tiedän, ettei ne suremalla muutu, mutta mutta... :/
Eli on äärimmäisen ihanaa päästä vähän tuulettumaan tänään!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti