Kremppoja siellä ja kremppoja täällä

Aika kuluu kovaa vauhtia ja vuosikontrolli lähenee. Soittelin jo rintahoitajalle viime viikolla ja kysyin pitääkö mun itse varata aika vai tuleeko se postissa. Postissa kuulemma tulee ja tammikuulle varataan aika. :) Hyi kamala kun mua jo jännittää. Teen jatkuvasti huomioita kaikenmaailman pateista ja kivuista ja kyllä tuo jo on pariin uneenkin tullut. Yök. Olis nyt nopeasti ohi.

Mun yläselkä alkaa olla taas paremmassa kunnossa. Huomasin tuossa, että ollessani koneella kotona, istun aina samassa sohvannurkassa, nojaten vasempaan kyynärpäähäni ja näinollen olen samanlaisessa lysy-asennossa vaikka miten paljon. Varmasti vaikuttaa tuohon kipuun, se kun on kokoajan ollut vasemmalla puolella. Nyt oon tietoisesti pysynyt poissa kyseisestä sohvannurkasta, ehkäp silläkin on ollut vaikutusta siihen että tuntuu paremmalta. Relaksantit jätin pois jo aiemmin ja hyvin on pärjännyt ilman.
No, kun yläselkä on parempi niin tietysti alaselkä aloittaa oman shownsa. ;( Aamusta asti on kipuillut se sama ärsyttävä kohta, joka kipuili koko viime vuoden (kun kuvittelin että se johtuu luiden haurastumista muttei sitten johtunutkaan vaan olikin mitälie lihasperäistä). Muutaman kirosanan päästin kun ajattelin että taas jää salillakäymiset tältä viikolta, mutta sitten päätin kuitenkin lähteä ja tehdä kevyemmän treenin. Ja hyvä että lähdinkin, sain tehtyä rinnan, olkapäät ja vatsan ja mulla oli jopa voimiakin jäljellä! Ihan täysillä painoilla en uskaltanut edes yrittää, mutta tarpeeksi raskaasti kuitenkin. Selän jätin suosiolla pois laskuista ja jätän varmaan vielä pari kertaa. Jotain kevyttä varmaan voi tehdä ettei ihan surkastu.
 
Koulu aiheuttaa sitä tavallista stressiä, samaa, kuin mitä se on koko syksyn aiheuttanut. Tuo yksi kurssi, joka on kestänyt koko syksyn, on jotenkin niin vaikea enkä mä ole ollenkaan kartalla koko aiheesta. Tai no ehkä mä ihan vähän osaan jo hahmottaa, mistä siinä on kyse, mutta kun tentti on viikon päästä, niin olis ehkä hyvä tietää jo vähän enemmänkin. Tuntuu että moisen takia menee koko motivaatio alas.
Mutta sentään jotain positiivistakin. Sain ihan kuin vahingossa tietää että meidän piti jo varata seuraavat työharjoittelupaikat, ensi kevääksi siis. Kuten aina, olin ihan pihalla tuosta varaussysteemistäkin (meidän pitää siis itse nykyään järkätä paikkamme semmoisella nettivarausohjelmalla). Soitin sitten koululle ja pyysin apua henkilöltä joka noita juttuja järkkäilee, ja hän sitten opetti mulle miten homma toimii. Ja PLIM! Mulla on harjoittelupaikat varattuna eikä asiaa tarvi sen enempää jännittää! :)

Viime yönä tuli nukuttua ihan surkeasti. Kuopus ja ekaluokkalainen oli molemmat jostain syystä tosi levottomia koko yön. Kuopus heräili ja kitisi tämän tästäkin (mahtaakohan tulla kipeäksi, on ollut koko päivän ja illan jotenkin nuhruinen) ja ekaluokkalainen kömpi kolmen aikaan meidän sänkyyn peittonsa ja tyynynsä kanssa. No, arvata saattaa ettei sen jälkeen kukaan nukkunut kovin hyvin; poika kun on jo aika iso ja sänky on ihan tavallinen parisänky.
Aamulla oli sitten lievästi sanottuna takkuinen olo ja kouluunkin piti lähteä. Komeilla silmäpusseilla varustettuna ja alati haukottelevana sain sitten lähdettyä kotoa. Onneksi oli vain parin tunnin mittainen päivä.

Reipas koululainen