Yöunet alkaa jollain lailla parantua; eilen torkahdin sohvalle niin syvään uneen että olin ihan pihalla kun havahduin. Yöllä nukuin jotenkin hirmuisen raskaasti ja nyt olo on vähintäänkin väsynyt. Ilmeisesti univelkataakka on niin suuri tällä hetkellä että väsy on jatkuva. Jospa nyt alkaisin nukkua paremmin ja jossain vaiheessa taas tuntisin oloni virkeäksi.
Stressi on väistymässä, siltä tuntuu. Tuleva kouluvuosi vähän kauhistuttaa ja opinnäytetyö kummittelee isona ahdistavana pilvenä. Kunhan tässä alkuun päästään niin eiköhän sekin suju sit omalla painollaan.
Lapsivapaa viikonloppumme oli ihana! Käytiin yölenkillä koiran kanssa, kaupungilla syömässä, ystävien luona maakunnassa, katsottiin leffaa kotisohvalla ison karkkipussin kera. Join jopa kolme hörppyä päärynäsiideristä, wau mikä irtiotto!! :D (näin meidän kesken, siideri maistui pahalta, join sit vissyä mieluummin kuten aina)
 |
| Ihan kaksistaan rannassa <3 |
 |
| ..tai no, melkein. :) |
 |
| Aku-pupua tervehtimässä |
Olen tässä salillakin käyny taas, uudella innolla. Sovellan nyt vanhempaa kolmijakoista ohjelmaani; liikkeet on periaatteessa samat kuin aiemminkin mutta painot olen tarkoituksella pudottanut pois ja lisäilen niitä tuntuman mukaan. Aika jännä, esim eniten hermoilemani kyykky ja maastaveto sujuu molemmat nyt paljon paremmin kun keskityn kunnolla liikkeeseen ja siihen missä sen kuuluu tuntua. Painoa on vain murto-osa siitä mitä aiemmin oli, silloin kun stressaantuneena riuhdoin ja halusin lisää ja lisää, mitä siis painon määrään tulee. Koko liike katosi jonnekkin hermoilun avaruuteen enkä nauttinut enää ollenkaan. Myös kävely/juoksulenkeillä olen taas alkanut käymään. Sekin oli pitkään poissa, kun ei huvittanut yhtään. Tarkennan tähän väliin, että en todellakaan pidä mitään aikataulua tässä liikunnan harrastamisessani, jos välillä jää salipäivä väliin tai en ehdi kävelylle, ei mun maalima kaadu siihen. (ainakin opettelen tuota ajatusmallia reippaasti!) Yritän löytää joskus tavoitteellisuuteen kadottamani liikunnan ILON, ja olen ehkäpä oikealla tiellä taas.
 |
| Hellepäivän reippailua |
Maanantaina illalla innostuin ompelemaan pitkästä aikaa. Sekin on asia, jota olen aiemmin tehnyt aika paljonkin, mutta nyt sekin on ollut jäähyllä pitkän aikaa, kuten kaikki muutkin käsityöt. Ostin Anttilan alennusmyynnistä verhokangasta ja ompelin olohuoneeseen verhot ja tyynynpäälliset.
 |
| Väriä olkkariin! |
Ompeleminen oli oikein mukavaa puuhaa taas ja seuraavaksi pitäiskin ommella poikien huoneisiin verhot. Pitäis vaan ensin löytää hyvät kankaat jostain. :)
Viime perjantaina kävin muuten terveyskeskuksessa ottamassa Zoladex-implantaattini. Se laitettiin hillittömän näköisellä neulatykillä vatsaan ihon alle ja nipisti aika reippaasti. Onneksi toimenpide oli nopeasti ohi. Kapseli uusitaankin kuukausittain eikä kolmen kk välein, kuten aluksi luulin. Eli tätä ihanaa iloa on tiedossa joka kuukausi tästä eteenpäin, jipii. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti